8 January 2008

Skeptikot ja uskonto

Eräät Skepsis ry:n jäsenet väittävät, etteivät uskonnot kuulu yhdistyksen toimialaan. Mutta esitetäänkö uskonnoissa väitteitä paranormaaleista ilmiöistä?

Vastaus on yksiselitteinen.

Katsokaamme, montako paranormaalia ilmiötä alla olevassa, ev.lut. -kirkon virallisessa uskontunnustuksessa on.

USKONTUNNUSTUS

Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.

Ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,

ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan,pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

1. Ensimmäinen virke sisältää väitteen henkiolennosta, joka on luonut taivaan ja maan. Tämä on nykyfysiikan mukaan satua.

2. Jeesus Kristus saattoi olla historiallinen henkilö, mutta se on hyvin vaikeata todistaa. Raamatussa esiintyvä Jeesus on 100% fiktiivinen hahmo.

3. Jos tämä hahmo sikisi pyhästä hengestä, se on ihme ja kuuluu näin ollen Skepsis ry:n toimialaan. On tieteellinen fakta, ettei ihmisolento sikise pyhästä hengestä vaan siittiö- ja munasolusta.

4. Jos tämä hahmo syntyi neitsyt Mariasta, on kyse ihmeestä ja olemme jälleen Skepsis ry:n toimialueella. Toki filologisen tutkimuksen ansiosta tiedämme, että tämä kohta perustuu käännösvirheeseen (neitsyt pitäisi olla "nuori nainen"), mutta kirkko (ja kaikki teologit) on säilyttänyt käännösvirheen, koska uskomusten luonteeseen ei kuulu tosiasioiden huomioon ottaminen. Tieteellisestä tutkimuksesta huolimatta tähän paranormaaliin satuun uskotaan vielä tänäkin päivänä.

5. Astui alas Tuonelaan. Tämä on paranormaali väite. Tuonela-nimistä paikkaa ei nykytieteen mukaan ole. Ja jos ihminen on kuollut, hän ei voi astua yhtään mihinkään.

6. Nousi kolmantena päivänä kuolleista. Paranormaali väite. Kukaan ei nouse kuolleista nykytieteen mukaan.

7. Astui ylös taivaisiin. Paranormaali väite. Taivaaseen ei voi astua eikä lentää ilman lentokonetta, avaruusrakettia tahi -sukkulaa. Rautakaudella näitä laitteita ei vielä ollut.

8. Istuu... jne. Paranormaali väite. Taivas-niminen paikka ei nykytieteen mukaan ole tässä merkityksessä todellinen. Jos taivaalla tarkoitetaan avaruutta, siellä ei voi istua kuolematta hapen puutteeseen, eikä sinne pääse ilman em. teknisiä laitteita.

9. Jumalan pitää olla fyysinen tai ainakin havaittavissa oleva olento, jos hänen oikealla puolellaan voi istua. Kyse on siis paranormaalista väitteestä.

10. Jumalaa kutsutaan isäksi. Paranormaali väite, koska henkiolento ei voi olla kenenkään isä nykytieteen mukaan. Henkiolentoja ei ole ja jos joku väittää niitä olevan, hänen pitää todistaa väitteensä. Skepsis ry on tähän asti, nykysääntöjen puitteissa, kyseenalaistanut henkiolentojen olemassaolon.

11. Kaikkivaltias. Äärimmäisen paranormaali väite. Henkilö, joka olisi kaikkivaltias, olisi radikaalisti paranormaalimpi kuin aaveet, maasäteily, homeopatia tai astrologia. Voidaan sanoa, että tällainen olento olisi paranormaalimpi kuin kaikki muut paranormaalit ilmiöt yhteensä.

12. On tuleva tuomitsemaan. Paranormaali väite. Ilman avaruusalusta taivaasta ei pääse takaisin maanpinnalle, varsinkaan elävänä. Eläviä voisi periaatteessa tuomita, mutta kuolleita ei. Tämä on nykytieteen mukaan mahdotonta, ellei kuolleita sitten tuomita ikään kuin postuumisti. Tuomio ei kuitenkaan tässä tapauksessa kohdistu kuolleeseen henkilöön.

13. Pyhä henki. Paranormaali väite. Ilman ruumista ei ole henkeä; oikeastaan hengestä puhuminen on dualismia, joka nykytieteen mukaan on virheellinen käsitys todellisuuden luonteesta.

14. Synti. Paranormaali väite. Ihmisten teko voi olla moraaliton, mutta termi 'synti' siirtää teon paheksumisen paranormaalille tasolle.

15. Ruumiin ylösnousemus. Jo lapsikin huomaa, että kyseessä on paranormaali väite. Ellei häntä sitten ole indoktrinoitu kyseiseen uskontoon.

16. Iankaikkinen elämä. Jo lapsikin huomaa, että kyseessä on paranormaali väite. Ellei häntä sitten ole indoktrinoitu kyseiseen uskontoon.

Nyt voidaan eräiden teologiseen saivarteluun myönteisesti suhtautuvien ”skeptikoiden” tapaan argumentoida, että kyse on vain symbolisesta tarinasta, johon rituaalin vuoksi ”uskotaan”. Samaa voidaan tietenkin sanoa kaikista paranormaaleista ilmiöistä ja näin yrittää semanttisesti kiertää skeptiset argumentit.

Kiitos nykyteologian, johon valistus on onneksi jonkin verran päässyt tuomaan järjen valoa, monikaan tieteellisesti koulutettu henkilö – edes teologi – ei varmaankaan kirjaimellisesti usko näihin paranormaaleihin ilmiöihin. Mutta jos hänet pakotetaan lausumaan tämä tunnustus ennen papiksi ryhtymistä, hänet ipso facto pakotetaan älylliseen epärehellisyyteen ja tämä on samanlaista vallankäyttöä, mitä puoskarit, homeopaatit, ennustajat ja astrologit harrastavat.

Jos taas teologi tai uskovainen ei usko tähän tarinaan kirjaimellisesti vaan symbolisesti, mihin hän itse asiassa uskoo? Jos hän uskoo tarinaan symbolisesti, ongelma on moninkertainen ja silloin kyse on taatusti paranormaalista ilmiöstä: uskosta ilman sitä, mihin uskotaan. Tässä tapauksessa voidaan jo kysyä, voidaanko uskosta ylipäätään edes puhua. Jos voidaan, usko on luonteeltaan totaalisen paranormaalia; ei siinä mielessä, että kyse olisi ihmeestä, vaan itse uskomuksen luonteesta. Eli silloin uskotaan johonkin paranormaaliin olioon, jota ei edes periaatteessa voida ajatella, määrittelystä puhumattakaan. Tämä on ns. ”mikä tahansa käy paitsi totuus” –uskomus.

Filosofi Daniel C. Dennett kutsuu tätä "uskoksi uskoon". Toinen vaihtoehto voisi olla ”epätoivoinen takertuminen aivoissa sitkeästi loisivaan epämääräiseen representaatioon”. Epäilyn ja rationaalisen ajattelun sekä tieteen voittokulun ansiosta ”uskosta uskoon” voidaan myös käyttää evolutiivis-kognitiivisen uskontotieteen termiä ”teologinen korrektius”. Se on sukua poliittiselle korrektiudelle, mutta kenties älyllisesti vielä tätäkin epärehellisempää. Teologit on luonnontieteen avulla pakotettu omaksumaan äärimmäisen epätoivoinen siilipuolustusstrategia, jonka seurauksena aukkojen jumala ja kaikki siihen liittyvä rautakaudelta ja kirkolliskokouksista periytyvä taikauskoinen mytologia on saanut ”symbolisen” luonteen. Loppu on silkkaa saivartelua ja sanahelinää. On häpeällistä, että tällaista voidaan vielä 2000-luvulla harrastaa yliopistossa ”tieteenä”.

Joka tapauksessa skeptiseen ajattelun kykenevän ihmisen luulisi ymmärtävän, kuten uskonnolliselta aivopesulta välttynyt lapsi, että kyse on paranormaalista uskomuksesta, jolle ei ole ensimmäistäkään järkiperustetta. Tästä syystä uskovainen skeptikko on contradictio in adiecto.